Tämä blogi muuttaa!!

Blogi jatkaa osoitteessa http://geekisthenew-black.blogspot.com/

20.11.2009

I run with the wolfpack

New Moon jatkaa suoraan siitä, mihin Twilight jäi, uskollisena kirjan tarinalle. Juoni lienee kaikille kiinnostuneille selvä joten sen selittäminen voidaan jättää vähemmälle..Jos et oikeasti tiedä mitä leffassa tapahtuu niin älä lue ;O)




Bella ja Edward ovat rakastuneita, älllöttävän rakastuneita...Elämää suuremmassa rakkaudessa on se ongelma että se harvoin on helppoa ja tämä kaiken tuhoava tunne aiheuttaa myös sen että Edward, suojellakseen rakkaintaan, jättää Bellan yksin ja lupaa ettei tule koskaan takaisin.

Oman rakkaimpansa Jamesin menettänyt Victoria janoaa kostoa ja paras tapa kostaa on tuhota tietenkin Edwardin ns. elämän valo. Victorian hiipiessä Forksin kulmilla Quileute-intiaanien vanha legenda herää henkiin ja susilauma syntyy puolustamaan ihmisiä.

Jokainen joka on särkenyt sydämensä, voi ymmärtää miltä Bellasta tuntuu. Kaiken masennuksen keskellä Jacob on ainoa valonsäde, oma aurinko kuten Bella häntä kuvailee. Jacobin sydän on täyttä kultaa, hän suojelee, hoivaa ja kunnioittaa Bellaa kuin vain todella hyvä mies voi (tai tässä tapauksessa poika..). Jacobin veri kuitenkin vetää perinteen mukaisesti juoksemaan susilauman kanssa...




Edward on alati läsnä, vaikkei fyysisesti niin Bellan ajatuksissa ja harhoissa, Bellan heiluessa elämänsä äärirajoilla. Fyysisesti läsnä on Jacob jonka rakkauden kaipuuta on haikeaa katsella, kuinka voittaa naisen sydän joka on jo täysin peruuttamattomasti varattu toiselle?

Leffan sudet ovat digitaalisia karvakasoja, tämä digitaalisuus ei kuitenkaan häirinnyt yhtään sillä sudet ovat ISOJA.  Jokainen näyttää omalta persoonaltaan ja taistelukohtaukset ovat näyttäviä. Susiporukan lämpimät välit ovat mukavaa katseltavaa, ero korostuu Cullenien tyylikkään viileän, vaikkakin rakastavan, ilmapiirin ja resuisen, rennon ja naureskelevan susipoppoon kesken jo väreissä. Vampyyrit ovat sinisiä, kalpeita, viileitä hehkuvine silmineen ja hienoine vaatteineen. Sudet ovat ruskeita, lihaksikkaita, nauravaisia ja useimmiten ilman paitaa ;O) Sitä miksi he kulkevat ilman suurempia vaatekertoja ei leffassa kerrota, toisin kuin kirjassa, mikä hieman häiritsi..

Taylor Lautner on tehnyt hivittävän työn pumpatessaan itsensä susipojan mittoihin ja siitä kumarrus ja hatunnosto pojalle. Tätä komeutta olisi voinut katsoa vaikka kuinka kauan.. Ensi-illan yleisä suorastaan voihkaisi kun Lautner ensimmäisen kerran vetäisi paidan päältään, ja täysin syystä...



Volturi, tuo Italiassa asustava ikivanha valtasuku jätetään aivan liian vähälle huomiolle. Onneksi jatkossa on luvassa lisää tätä hieman mielenvikaiselta vaikuttavaa joukkiota, esimakuna esim. Dakota Fanningin mainiosti esittämä Jane hyytävine silmineen ja jäänkovine asenteineen hurmasi heti.





Leffan ongelma on sama kuin kirjan. Bella. Tämä ärsyttävän avuton naisimmeinen on vain huonoin hahmo koko hommassa. Samalla kuitenkin juuri Bellan luonne on se mikä tekee rakkauskolmiosta sen mitä se on. Bella rakastaa Edwardia yli kaiken muttei pysty uskomaan että tämä jumalaisen kaunis mies rakastaisi häntä, Bella on Edwardin seurassa herkkä, haavoittuvainen ja rakkautta janoava pikkutyttö. Jacobin seurassa Bella on itseasiassa mukava ihminen ja hahmo, hän on iloinen, itsevarma, vitsaileva ja tasapainoinen. Siinäpä piileekin tämän tarinan pulma, kumman sinä ottaisit? Elämäsi rakkauden vai parhaan ystäväsi jota rakastat?




Elokuva ei jää historiaan suurena mestariteoksena mutta on täydellisen pätevä saagan toisena osana. Mitään olennaista ei jää pois ja elokuva, jopa kirjat lukeneille, jättää janoamaan lisää. Juuri kirjojen lievän kömpelyyden ja jahkailun takia olen enemmän kuin onnellinen että sarjasta tehtiin elokuvat; se toimii kankaalla paljon paremmin.


Minä rakastan vampyyreja mutta koiraihmisenä (tsih) olen tässä asiassa Jacobin joukoissa sillä Jacob on hahmona ihana, aivan ihana. Mutta koska olen ahne naisihminen ja rakastan kauneutta kysymys kumman valitisisit on tyhmä, minä ottaisin molemmat!


9 hihkaisua:

Paivi kirjoitti...

Minä olen vilukissa ja minä ottaisin mieluummin kuuman miehen ;-)

Olet oikeassa tuossa kun mainitset, että Bella oikeastaan syttyy elämään Jacobin kanssa - näin todellakin on, ja siksi onkin ihan äärettömän hankala ymmärtää, miksi hän tekee sellaisen valinnan kuin tekee. Jacobin kanssa hän kuitenkin on paljon tasavertaisemmassa asemassa. Kuvastaako tämä sitten kirjailijan omia asenteita, tiedä häntä, mutta mitä enemmän sarjaa mietin, sitä enemmän se Meyer on alkanut ärsyttää...

Mikaela kirjoitti...

Paivi:Aivan totta! Bella ja Jacob ovat tasavertaisia, Edward lähinnä puolijumalaa muistuttava hahmo Bellan silmissä, tosin äärettömän hyvännäköinen sellainen ;O) Kirjat saivat minut välillä raivon partaalle sillä jahkaamisellaan, aikuinen nainen saa mitä haluaa vasta vikassa osassa...Ehkä teineihin tämä Edward-Bella asetelma uppoaa paremmin ja siksi kirjailija on tähän päätynyt..?Olen äärettömän tyytyväinen leffoihin sillä perustarina ja hahmot ovat kuitenkin koukuttavia, ne kirjat vaan olivat niin..

Tintti kirjoitti...

Se on sääli, että tämä tarina vaan murenee loppua kohden. Olisi toivonut, että näin herkullisista aineksista olisi keitetty mehukkaampi keitos. Menee ikäänkuin ainekset hukkaan. No, ei voi mitään. Silmäkarkkia kuitenkin, loput voi ottaa vastaan hohhoijaa-asenteella. Kirjat olivat loppujen lopuksi todella pettymys, mutta tulihan ne nyt kahlattua finaaliin saakka kun kerran aloitin. Minusta kun ei saa luovuttajaa esiin kuorimallakaan (ehkä jos on oikein tylsä veitsi...).

kookoo kirjoitti...

Tää oli minusta paras tän sarjan kirjoista (leffaa en vielä oo nähnyt, ja voi hetki mennäkkin että se tänne pöndelle saapuu).Ehkä juuri siksi ettei Bella ollut "oma itsensä" tässä osassa :D Tykkäsin Bellasta susipojan kans!

sain sarjan viimeisimmän kirjan luettua tässä syksyllä ja minusta sen ois voinut jättää kokonaan kirjottamatta.Tarina toimi aivan hyvin vaikka se oiskin loppunut siihen mihin epäilys jäi.jäi himppasen paha maku kun pilattiin koko sarja tuolla aamunkoilla :P
ihmisillä on mielikuvitusta vielä nykypäivänäkin, jotain voi jättää senkin varaan..

Mikaela kirjoitti...

Tintti:Minä kyllä ahmin kirjat aikoinaan kertaheitolla sillä halusin tottakai päästä perille koko hommasta ;O) Minusta vikassa osassa oli parasta se että Jacobin tarina saatiin päätökseen (asiasta tietämättömille spoilaamatta, siksi kiertoilmaukset) ja siihen olin enemmän kuin tyytyväinen..

kookoo:Bella todellakin on epä-Bella susipojan kanssa ;O) Vika kirja, kuten tuossa ed.kommentissa jo mainitsin, olin minulle susifanina tärkeä kuten varmaan ymmärrät ;O) Ja aikuisena naisena olin tyytyväinen että saatiin jotain krhm actionia muuallekin kuin tappeluihin, se ainainen silmiintuijottelu kun ei oikein jaksa 4 kirjan verran kantaa ;O)

bubble kirjoitti...

En muuten nähnyt sua ollenkaan, vaikka yritin bongailla.. Millasilla paikoilla olitte? Itellä rivi 16, paikka taisi olla 24. Hassuja kaikki kiljahdukset - jotenkin HP'ssa semmoset on autenttisempia, en tiedä miksi :D

Ja niin, se Bella.. huok..

kookoo kirjoitti...

eiköhän siitä aamunkoista aika moni tykkään, ja jos kerran kirjailija on sen halunnut kirjottaa päättääkseen sarjan ni oolraitithen. minä oon vaan enemmän avointen loppujen ystävä :D

Tehäänköhän tuosta meyerin "vieras"-kirjasta elokuva? vois toimia!se on mun lemppari meyerin kirjoista :)

Mikaela kirjoitti...

bubble:vika rivi, ihan keskellä:) Huokailtiin mekin sille Edwardille...

kookoo:Host on ainakin ostettu, siis elokuvsaoikeudet joten ehkä...Itse yritin kahdesti aloittaa sen kirjan ja uuvuin jo alussa sen pitkäveteisyyteen ja sekavuuteen, vaikka kaverini sitä kehuukin...

bubble kirjoitti...

No sitten oon kyllä ihan varma että näin teidät, mutta en vaan tunnistanut :D Ja toki siellä piti vähän huokailla ;)